Päitsi takana - kympin suoritus

Projektin tukijoukot mahdollisti pienen harrastajan unelman täyttymisen.

Jokaisella projektilla on päätöksensä. Onneksi tämä projekti päättyi onnellisesti suunnitelman mukaisesti, ehjänä maaliin. Kisaviikko oli vielä aika tiivis ja matka kisapaikalle pitkä. Samoin kotimatka "hiukan" hiertyneillä istumalihaksilla. Kuljetus- ja huoltopäällikkö Miikka-san Ihalainen hoiti huollon ja kuljetukset ihaltavan sinnikkäästi. Kiitos Miikka, olet loistava!

Koko päitsimatkaa suosi todella hieno ja aurinkoinen talvisää.  Sää oli myös joulukuun mielikuvissa, mitä päitsin sää parhaimmillaan voisi olla. Se toteutui! Perjantain majoitus oli Lahdessa, josta oli myös Päitsin lähtöpaikka. Lähtö oli MP museon pihalta. Paikka toimi hyvin ja ystävällistä henkilökuntaa paikalla ohjaamassa katsastukseen ja muihin toimintoihin. Pieni miinus voisi mainita niukasta wc määrästä. Katsastus ym. pakolliset kuviot meni suunnitellusti ilman ongelmia.

Lauantain kisapäivä sujui ongelmitta. Toki AT:ta eli aikasakkoa tuli heti alkuun. Kilpailun  kokonais AT määräksi tuli noin 30 min. Vauhti ei riittänyt pitämään AT:ta kurissa. Huomasin myös, että sijoitus jämähti kympin kohdille v50 luokassa. Tein päätöksen, että ehjänä nyt maaliin. Maastokokeet suosi omaa ajorytmiä,varsinkin jäiset spooripätkät. Maastokokeet olivat jäisen vauhdikkaat, kuitenkin mielestäni riittävän vaativia. Huoltotauot olivat tiiviit, joten matkalla suurempia vaatevaihtoja tai pyörän huoltoja en ehtinyt suorittaa.

Sunnuntain paras erikoispätkä alkoi aamun ensimmäisellä Oravasaaren MK:lla, joka kohensi aamun mielialaa, kun ajo lähti heti kulkemaan. Kaikki MK:eet sujuivat ongelmitta, poislukien Huhdanojan kallionousua. Siinä piti pyytää yleisöä avuksi, kun en saanut ominvoimin pyörää ylös. Kiitos ystävälliset avustajat. Iltapäivällä nestehukka alkoi huomautella janon muodossa. Tämä hiukan jänskätti, että kuinka lihakset ramppaavat myöhemmin. Ihme ja kumma, sitä tapahtunut. Viimeinen MK eli Sipoon rata oli yllättävän pitkä noin 30 min.

Siirtymillä ehti kuitenkin ihailla maisemia ja moikata tervehtijöitä. Kisa oli vaativa ja raskas itselle. Vaativuuden teki varmasti päivien kokonaispituus ja vauhdikkaat maastokokeet, joita kuitenkin oli yli 20 kappaletta. Kylmyys ei vaivannut missään kohdin, vaikka tämä muuttuja oli alkujaan suurin kysymysmerkki. Varustus, pyörä ja kuljettaja toimi moitteettomasti, niin kuin projektisuunnitelmassa oli kirjattuna.

Kuljetus- ja huoltopäällikkö Miikka Ihalainen toimistostaan ja Harri. Tässä kotimatkalla jossain päin suomea mukavissa tunnelmissa.

Kannattiko projekti? Kyllä. Projektin kokonaiskustannuksia en tietoisesti laskenut. Pyörän huollossa en säästellyt ja muutamia yllätyksiä tuli toki matkan varrella. Päitsiä varmasti tulee muisteltua myöhemmin ja ihan varmasti palaan muistoihin. Kuten aiemmin mainitsin, että projektia ei yksin  ole mahdollista suorittaa, ainakaan omalta osalta. Suurimman ponnistuksen suoritti kuitenkin Miikka-san. Hän hoiti todella suurella tarkkuudella oman osansa ja todella vähillä yöunilla. Hänelle ISOT JA LÄMPIMÄT KIITOKSET. Lisäksi kiitos kuuluu kaikille tukijoille ja yhteiskumppaneille. Oli ilo tavata teitä kisaviikon yhteistyöillassa. Kiitos.

Kilpasarjan v50 sijoitusta 10. voi pitää omasta mielestä kyllä "kympin" suorituksena.

Tässä kohtaa on jo hiukan haikeaakin päättää tekstiä. Harrin enduroharrastus päättyi tähän. Parempaa päätöstä enduroon harrastaja ei voi toivoa kuin päijänteen ympäriajon maaliin - ehjänä. Maalissa vastassa oli myös legendaarinen päitsin kiertäjä Seppo Järvinen. Lisäksi spoorin saloihin opastanut kaksinkertainen päitsin voittaja Oskari Kantonen oli sunnuntain maastokoeen alussa tsemppaamassa. 

Pyörän pesun jälkee se menee myyntiin lähipäivinä. Joten jos kiinnostaa huollettu ja luotettavasti palvellut Husqvarna FE 450 v. 2014, aj. noin 160h. Se olisi tarjolla.

Kiitos lukijoille, Harri hiljenee. Hyvää jatkoa Sinulle!