Miltei neljä kuukautta kulunut Päitsistä. Mitä nyt kuuluu? Heinäkuusssa hiukan ennen kesälomaa on mukava vielä muistella viime talven Päitsiä.
 |
| Kisaenduro vaihtunut asettetta suurempaa kuutioluokkaan. |
Endurokaveri Antin kanssa vietettiin Päitsi-karonkkaa eli saunattiin ja grillatiin perinteisti lauantai-iltana meidän kotona. Alkulämmittelyt fb sivujen "Päijänteen ympäriajo 2016 - Päijänne enduro" reilun tunnin youtube videokoosteen avulla. Hyvä video ja kiitos tekijälle. Lämmittely alkoi Mk 4 Auttoisen avulla. Niinpä sattui, ettei oikein muistunut "pätkää" mieleen, missä kohtaa kuvaus oli tehty. Tosi mukava ja mieltä lämmitti, kun näki pienen vilauksen omista ajohetkistä pitkin Päitsin eri vaiheista. Näinpä reilu tunti kului ja välilllä keskusteltiin fiiliksistä ja verrattiin omaa ajoa kärkikuskeihin. Oma ajotyyli selvästi erottui kärkikuskeihin ja niin se pitääkin.
Edelleen Päitsistä on huikeet muistot, joita kukaan ei voi viedä pois, toki vanhuus voi muistia tyhjentää. Päitsi on päitsi ja kokemuksena, jota moni enduroharrastaja haluaa kokea uransa aikana. Kannattaa kokeilla, vaikka vaatii paljon rahaa ja aikaa.
Nyt kokemusta hamuava enduron MM-kisaorganisaatio ja -kuskit. Todella kiva yllätys, että julkaisivat uutisen, että Päitsi olisi mahdollisesti MM-osakilpailu ensi talvena. Tämä varmasti nostaa enduron suosiota ja näkyvyyttä maailmalla ja Suomessa. Toivottavasti Suomen urheilumediat osaavat arvostaa asiaa. Enduro on kuitenkin perisuomalainen moottoriurheilulaji.
Päitsin jälkeen tapahtui myös perheessä iso asia. Tytär sai pienen tyttölapsen toukokuun lopulla. Pitipä tuore Harri-waari matkustaa Irlantiin katsomaan isoa pientä ihmettä. Huikee viikko viettää alkukesää aurinkoisessa Irlannissa ja tavata perheen pientä tulokasta. Tällä kertaa Irlanti näytti myös aurinkoisen puolensa.
Ennen matkaa kaikki eivät kuitenkaan sujuneet keväisen aurinkoisissa merkeissä. Harri sairastui ikäväsi, johon liittyi kovia kipuja, joita oli vaikea paikallistaa. Kivut olivat välillä hampaissa, välillä korvassa tai muuten ikävästi korvan ja hampaiden välissä. Lääkäriltä tuli määräys jatkotutkimuksiin.
Niska- ja hartiseudun lihakset aivan jumissa, jotka kiristivät joitain hermoratoja ja aiheuttivat pirun kovaa kipua korvan seudulla. Edelleen magneettikuvista ilmeni niskanikamien kulumista. Niiden perusteella lääkäri kielsi lopullisesti enduron ajamisen, riskit ovat liian suuret suurempaan onnettumuuteen. Pitäisi olla painijan lyhyt jämäkkä niska enduroon, mutta kun oma on just toista sorttia. Pitkä kaula heikoilla lihaksilla ei jaksa kannattaa painavaa kypärään kovin hyvin.
Kivut loppuivat ja mieli koheni. Hiukan haikeaa oli luopua lopullisesti endurosta. Isomilla pyörillä voi ajaa ja samoin autolla. Matkaenduron puitteissa moottoripyöräily jatkuu rauhallisimin mielin. Lisäksi maastopyöräilyä voi jatkaa. Se onkin tullut harraste-endurotuntien tilalle. Kotoa on helppo siirtyä Ounasvaaran maastopyöräpoluilla ja ajella fiiliksien mukaan. Maastoa löytyy monenlaista, mäkeä, kivikkoa ja vaihtelevaa jouhevaa polkua.
Niinpä lauantain Päitsi-karonkka päättyi yöhön ja siltä osin "ajot"saatiin päätökseen.
One year more! Yksi vuosi vielä, Selänteen Teemun sanoin. Tavoitteena on vielä kerran kokea Päitsi, tosin katsojan silmin. Eli seurata MM-kisoja Päitsin maastoissa ja lämpiminen varustein. Varmasti kiva kokemus myös katsojana odotettavissa.
Kisapyörä odottaisi seuraavaa Päitsiä ja kuskia; http://www.nettimoto.com/husqvarna/fe/1979713.
Mukavaa ja aurinkoista kesää lukijoille!
Harri-waari
